Rakas lukija ♡
Tämän blogisarjan kaikkein ensimmäinen kirjoitus alkaa Kuka sinä olet? -blogilla.
Tässä blogissa laajennan KEHO-MIELI-TIETOISUUS -kolminaisuutta intialaisamerikkalaisen lääkärin, kirjailijan ja henkisen opettajan Deepak Chopran (1945-) ajatusten pohjalta. Nämä ajatukset haastavat perinteisiä ajattelumalleja siitä, keitä me olemme. Ne tuovat pohdittavaa myös lääketieteen puolelle. Deepak Chopra puhuu
Tietoisuuden voimakentistä
Hän on sanonut, että lääketieteellä ei ole oikein mitään paikkaa, jonne sijoittaa mieli.
Chopra kertoo, miten eräs lääkäri sanoi kerran, että tämän ajatukset yhtenäisestä kentästä on vielä OK, mutta miksi hän kutsuu sitä älykkääksi tietoisuuden kentäksi. Chopra vastasi kysymällä, pidätkö itseäsi älykkäänä. Hetken mietittyään lääkäri vastasi kyllä. Oletko osa tätä älykästä tietoisuuden kenttää, kysyi Chopra, jatkaen että jollet ole, näytä tai kerro, miten voit lähteä siitä pois. Jos aine ja älykkyys tulevat samasta yhdistyneestä kentästä, niin aivan vastaavasti tulee myös mieli. Nämä informaatiokentät eivät ole vain energiakenttiä, vaan tietoisuuskenttiä.
Aine, informaatio ja energia ovat tietoisuuden voimakenttiä. Tämä on täsmälleen sama malli, josta vedakirjoitusten näkijät kertovat syvissä meditaatiotiloissaan, kun he ylittävät aistit. Kun he menivät aistiensa ’taakse’, he ymmärsivät, että se on kaikkeuden tai olevaisuuden luonto.
He kertoivat, että voimme saada vain osahavaintoja kokonaisuudesta.
Nähdäksemme kokonaisuuden meidän täytyy siis ylittää aistimme, jotta voimme saada henkisen tiedon kaikkeuden luonnosta, joka on puolestaan tuo yksi yhdistynyt kenttä. Bhagavad Gitan luvussa 13 jakeessa 2 Krishna kertoo kuolemattomuuden salaisuuden: tunne itsesi kenttänä.
Suomeksi tämä Bhagavad Gitan kohta menee näin:
Arjuna sanoi: Oi rakas Krsna, haluan tietää prakrtista [luonnosta], purusasta [nauttijasta] ja kentästä ja kentän tuntijasta ja tiedosta ja tiedon lopusta. Siunattu Herra sanoi sitten: Tätä kehoa, oi Kuntin poika, kutsutaan kentäksi, ja sitä, joka tuntee tämän kehon, kutsutaan kehon tuntijaksi.
Me olemme ei-materiaalisen älykkyyden impulsseja, ajatuksia jotka ovat oppineet luomaan fyysisen koneen (eli kehon). Ajatteleminen on luomista. Tietoisuuden taajuudet luovat sekä mielen että aineen.
Kun sanomme, että sydämeni on täynnä rakkautta, se on sananmukaisesti totta! Sydän on ajatteleva elin, sillä joka solumme on elävä ja jokaisella solullamme on aivan vastaavasti kyky ajatella. Meillä on ajatteleva keho. Se on eräänlainen kenttä, jolla on äärettömästi korrelaatioita (vastaavuuksia), ääretön järjestelykyky ja äärettömästi tietoa. Nämä kolme määrettä, jotka sisältyvät jokaiseen uskontoon ja jokaiseen ikiaikaiseen kirjoitukseen, ovat myös kehomme todellinen luonto.
Tiesitkö, että kukat vaihtavat väriään riippuen siitä, onko maa kuuma vai kylmä?
Jos maa on liian kuuma, ne vaihtavat väriään heijastaakseen enemmän auringonvaloa, jotta ne voivat viilentää maata. Jos maa on kylmä, ne muuttavat väriään imeäkseen enemmän valoa, jotta ne voivat lämmittää maata. Ne tuntevat myötätuntoa maata kohtaan. Ne tuntevat maan solutasolla, ja ne ovat tietoisia kaikesta ympärillään universumissa. Aivan kuten kehommekin, joiden biologinen rytmi on kosmisten rytmien peili. Kehojemme soluilla on rytmi, joka vastaa jopa valtamerten vuorovesiä, sillä meillä on eräänlainen alkukantainen valtameri sisällämme, joka on aivan vastaava kuin kehomme ulkopuolella olevat valtameret. Jopa kuunkierto vastaa kehomme rytmiä.
Aivan kuten atomi, niin on universumi.
Aivan kuten mikrokosmos, niin on makrokosmos.
Aivan kuten ihmiskeho, niin on kosminen keho.
Aivan kuten mieli, niin on kosminen mieli.
Kollektiivitietoisuuden muuttaminen
Onko olemassa todisteita keho-mieli-tietoisuus -kolminaisuuden olemassaolosta? Ja mitä hyötyä tämän kolminaisuuden olemassaolon ymmärtämisestä on meille ihmisille?
Transsendentaalinen meditaatioliike eli TM rikkoi 1960-luvusta alkaen niitä konseptuaalisia rajoja, joita me olimme rakentaneet tietoisuuteemme. Kvanttimekaniikka antoi taas raamit ihmisen keho-mieli -kokonaisuudelle.
Massachusetsin osavaltion kansallisessa terveysvirastossa (National Department of State of Massachusets) tehtiin mielenkiintoinen tutkimus. Sen mukaan kuolemaan johtaviin sydänsairauksiin löydettiin kaksi syytä:
- 1. Onnellisuuden kokeminen
- 2. Tyytymättömyys työssä
Tutkimuksessa ihmisiltä kysyttiin kaksi kysymystä katuhaastatteluissa:
Oletko onnellinen? Rakastatko työtäsi?
Tutkimuksen merkittävimmät löydökset olivat:
- – Ihmiset kuolevat sydänkohtauksiin kaikkein useimmin MAANANTAISIN kuin minään muuna viikonpäivänä.
- – Ja arvatkaapa mihin kellonaikaan? Aivan, KELLO 9 aamulla.
Mikään muu elävä olento ei erota toisistaan maanantaita ja tiistaita. Ihmiset tekevät erilaisia tulkintoja.
Kehomme on todellakin eräänlainen tuloste tietoisuudestamme. Jos muutamme tapaa, jolla katsomme kehoamme, se muuttuu, sillä Chopran mukaan kehomme ei ole mitään muuta kuin tulkintaamme. On siis tärkeää muuttaa käsitystä ja tulkintaa vain kehon materiaalisesta olemassaolosta ja tutkia kokemuksellisesti, miten luomme itse kehomme. Vaikka tässä blogissa en keskity kehoon ja oireisiin, kerron tietoisuuden kehittämisen tärkeyden johdosta mielenkiintoisen tosikertomuksen.
Luin vuonna 2014 HS:n nettiuutisista mielenkiintoisen jutun Mikko Kuitusen yhtiöstä Vincitistä, jolla oli 100 työntekijää ja joka oli juuri saanut 1. palkinnon Great Place to Work -kilpailussa. Muutama vuosi aiemmin perustaessaan kaverinsa kanssa yhtiön heillä oli vain yksi päämäärä: ettei maanantaina ns. viluttaisi tulla töihin! Tähän tavoitteeseen sisältyy siis paljon syvempi merkitys kuin nuoret perustajat ehkä tiesivätkään.
Chopra kertoo näkemyksensä ikääntymisestä ja siihen liittyvän mielenkiintoisen tutkimuksen tietoisuuden näkökulmasta. Hänen mukaansa meillä on kognitiivisia, opittuja konsepteja, joita olemme oppineet tulkitsemaan. Hänen mukaansa ikääntyminen tai vanheneminen on opittu tapa ja että sitä voi hidastaa tai estää tietoisesti käyttämällä siihen tietoisuutamme.
Alexander Leaf, 92-vuotiaana kuollut ennaltaehkäisevän lääketieteen professori Harvardin yliopiston lääketieteen laitokselta, teki 70-80-luvuilla tutkimuksia. Hän matkusteli ympäri maailmaa etsimässä väestöjä, jotka ikääntyivät eri tavoin kuin muut ja joilla oli erilaisia ilmauksia ikääntymisestä sosiaalisella tasolla.
Tällaisia kansoja tai väestöjä oli neljä ja ne sijaitsivat Pakistanissa, Georgiassa ja eteläisillä Andeilla Etelä-Amerikassa. Näissä paikoissa ihmiset elivät 110-115 vuotiaiksi ja heillä oli erinomainen terveys. Mikä oli siis yhteinen tekijä: oliko se ilmasto, ruokavalio, genetiikka? Ei mikään näistä.
Yhteinen tekijä oli näiden kansojen kollektiivinen käsitys ikääntymisestä. Niissä ikääntymistä pidettiin kadehdittavana asiana. Mitä vanhempi olit, sitä kunnioitetumpi olit. Mitä vanhempi olit, sitä viisaampi olit. Mitä vanhemmaksi tulit, sitä hyödyllisemmäksi tulit yhteisölle. Ikääntyminen oli siis tulemista viisaammaksi ja vastuullisemmaksi. Näin kollektiivinen käsitys vaikutti henkilökohtaiseen käsitykseen ikääntymisestä!
Chopra kertoo myös Tarahumara -intiaaniheimosta väli-Amerikassa. Heidän keskuudessaan oli kollektiivinen uskomus, että mitä vanhemmaksi tulet, sitä parempi fyysinen kunto. Heimolla oli juoksemisperinne: päällikkö lähetti viestejä toiselle päällikölle juoksijoiden välityksellä. 20-vuotiaat olivat hyviä juoksijoita, 30-vuotiaat olivat parempia, viisikymppiset erinomaisia, mutta huippukunto oli kuusikymppisillä ja siitä ylöspäin! Heillä ei ollut mitään yleissairauksia ja he todella olivat huippukunnossa. Mitä vanhemmaksi he tulivat, sitä matalampi sydämensyke ja verenpaine, ja sitä parempi keuhkojen hapenottokyky.
Edellä mainittu kuulostaa uskomattomalta, mutta tämä kaikki on dokumentoitu. Tämä myös todistaa, että meillä on olemassa konsepteja – ja jos joku ei mahdu näihin konsepteihin ja tavalliseen ajatteluumme, me heitämme ne helposti pois ja hylkäämme ne. Ajattelepa vaikka omia käsityksiämme, jotka liittyvät aikaan ja ikääntymiseen: 20-vuotiaana opiskellaan, 30-vuotiaana perustetaan perhe, naisilla ovat vaihdevuodet 50-vuotiaana, 65-vuotiaana jäädään eläkkeelle jne.
Nämä ovat todellakin kollektiivisia ajatusmalleja. Jos me haluamme muuttaa niitä, meidän on muutettava nykyisiä mielemme käsityksiä globaalilla tasolla. Vedisessä perinteessä suurimmat näkijät, joogit, jotka siirtyivät aistien toiselle puolelle, sanoivat että ainoa syy, miksi ihmiset ikääntyvät ja kuolevat on se, että he näkevät muiden ihmisten vanhenevan ja kuolevan.
Yhteenvetona Chopran ajatuksista tietoisuuden kehittämistarpeen näkökulmasta:
- 1. Meidän omat havaintomme heijastuvat kollektiivisissa havainnoissa.
- 2. Muutoksen täytyy tapahtua koko yhteiskunnan, koko planeetan kollektiivisessa tietoisuudessa.
- 3. Meidän on muutettava materialistista näkemystämme kehostamme: tämä on kehomme, mielemme, tietoisuutemme – olemme kokonaisuus tai pyhä kolminaisuus.
- 4. Meidän on muutettava myös näkemystämme rajoista ja miten tulkitsemme ikuisuutta ja kuolemattomuuden rajoja.
- 5. Universumi on loputon älykkyys, intuitio, väli ajatusten välissä.
Seuraavassa blogissa kirjoitan heräämisprosessista.
Kiitos ♡ Rakkaudella, Marjaana