Hiljaisuudessa elämä alkaa puhua.
Siellä, missä mieli pysähtyy, sydän kuulee sen, mikä on totta.
Kuunteleminen ei ole passiivisuutta, vaan luomisen pyhin alku – hetki, jolloin suurempi voima saa virrata kauttamme.
Rakas lukija ♥
Korona opetti (tai pakotti) meidät eristäytymään.
Minulle se oli harjoitus, jota en silloin ymmärtänyt valmistautumisena johonkin syvempään.
Kun pieni lapsenlapseni sairastui leukemiaan, elämä pysähtyi.
Jätin muut työni ja aloin elää toisenlaista rytmiä. Se oli hiljaista, rajattua, arkaa.
Sairaus edellytti eristäytymistä: suojautumista, vetäytymistä, varovaisuutta.
Mutta juuri tuossa hiljaisuudessa opin jotakin, mitä en olisi muuten oppinut.
Opin olemaan hiljaa. Ja opin antamaan hiljaisuuden puhua.
Päiviin mahtui rukousta, hiljaista läsnäoloa, hengitystä.
Joskus päivä oli vain yhtä pitkää rukousta.
Hiljaisuus ei ollut enää tyhjyyttä, vaan läsnäoloa, jossa jokin näkymätön voima alkoi virrata.
Vasta myöhemmin ymmärsin, että se oli kuuntelemista — eikä pelkästään mielen ja ajatusten, vaan itse elämän kuuntelemista.
Luovuus ei ole kyky keksiä, vaan kyky kuunnella.
Kun kuuntelemme, jokin suurempi saa mahdollisuuden liikkua kauttamme.
Silloin sanat, värit, ideat ja uudet suunnat eivät synny meistä, vaan meidän kauttamme.
Kuunteleminen on siis enemmän kuin taito. Se on pyhä asenne elämään.
Ja se on myös kuin hiljainen rukous: “Näytä minulle, mitä haluat syntyvän tänään.”
Kun maailma ympärillämme täyttyy äänistä ja ärsykkeistä, kuunteleminen on tosi vallankumouksellinen ja radikaali teko.
Se palauttaa meidät takaisin siihen, mikä on totta.
Siihen, missä elämä itse puhuu – joskus tuulen hengityksessä, joskus lapsen katseessa, joskus omassa sydämessä.
Kuuntelemisen harjoitus
Luovuus ei synny tekemisestä, vaan kuuntelemisesta.
Pysähdy hetkeksi.
Sulje silmäsi ja kuuntele.
Mitä elämä haluaa juuri nyt ilmaista kauttasi?
Missä muodossa luovuus odottaa tulla kuulluksi?
Voit kirjoittaa ajatuksesi kommentteihin tai omaan päiväkirjaasi.
Jokainen vastaus on kuin pieni rukous maailmalle — osa yhteistä hiljaista kuoroa, jossa sanat syntyvät kuuntelemisesta.
Ihanaa päivää toivottaen, rakkaudella,
Marjaana
