Rakas lukija ♡
Viime yön 18.-19.2.2022 unitilani aikana oli kolme erillistä tapahtumaa, jotka kaikki liittyivät kuitenkin yhteen, Venäjän agressioon Ukrainaa kohtaan.
Ensimmäisessä unen osassa oli mielenilmaus Venäjän Helsingin suurlähetystön edustalla em. syystä rauhan puolesta.
Kaikki ihmiset laskivat unessa Kaivopuistossa sijaitsevan suurlähetystön eteen valkoisen liljan. Kukaan ei puhunut mitään. Kaikki olivat aivan hiljaa.
Joillakin ihmisillä oli kylttejä, joissa luki MIR. Joillakin ihmisillä oli kylttejä, joissa luki STOP PUTIN.
Mir tarkoittaa rauhaa venäjäksi. Näin samalla vilauksen Bosnia-Hertzegovinan Medugorjesta Mir-tekstin kera.
Tästä alkoi syntyä jokin suurempi mielenilmaus, joka kesti rauhan solmimiseen asti. Ihmiset veivät valkoisia liljoja ja myös muita valkoisia saatavilla olevia kukkia Venäjän suurlähetystön eteen ympäri maailman. Myös joitakin punaisia ruusuja oli kukkien seassa.
Vaikka kukat kerättiin päivittäin pois, niitä oli valtavasti.
Toisessa unen osassa Ukrainan kansalle kerättiin tukea Suomen kansan keskuudesta.
Rahaa, vaatteita, lääkkeitä, huonekaluja jne. Niitä vietiin isoilla kuorma-autoilla Ukrainaan.
Valvottiin että autot sisältöineen pääsivät kohteeseensa, eikä kukaan vetänyt välistä.
Kolmannessa unen osassa näin eräänlaisen ”pyörän”, jossa oli kahdeksan pinnaa keskellä.
Se kuvasti tarvetta kahdeksalle rauhan kokoaikaiselle meditoijalle.
Unessa etsittiin ihmisiä, jotka pystyisivät sitoutumaan lähes tauotta rauhan meditoimiselle nyt tulevan viikon ajan ja ehkä sen ylikin.
Tällainen henkisempikin mekanismi tulisi saada liikkeelle.
BLOGIN PÄIVITYS 20.2.2022
Olen vuosien varrella tottunut siihen, että saan unien kautta ohjausta. Toteutan sen, minkä olen saanut tehtäväksi. Veimme eilen 20.2.2022 valkoiset ruusut Venäjän Helsingin suurlähetystön portin eteen. Samalla mieheni huomasi, että toisella puolella tietä on Neitsyt Marian patsas kirkon pihalla!
Jotain symboliikkaahan on myös siinä, että Suomen Leijonat voitti 2-1 eilen aamulla historian ensimmäisen olympiakullan jääkiekossa ja juuri Venäjää vastaan. Ajoimmekin Esplanadia pitkin Mantan patsaalla juhlivien ja iloisten ihmisten ohi Venäjän suurlähetystölle.
Tämä kokemus symboloi hyvin sitä, että pelkoon ei ole mitään syytä, oli ulkoinen tilanne maailmalla mikä tahansa. Maapallolla on paljon ihmisiä, jotka pelkäävät tällä hetkellä. Se johtuu tietoisuuden tasosta ja siksi pelon ylitse on vaikeaa päästä.
Ja siksi kaikkien meidän, jotka emme pelkää, vastuulla on auttaa ihmisiä, eläimiä ja luontoa sekä tehdä kaikenlaisia kauniita ja hyviä asioita. Siis pitää yllä ja levittää valoa riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu.
Maapallolla on paljon ihmisiä, joilla on täysin erilaiset tietoisuuden tasot. Siksi erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä asioista on myös niin paljon. Emme ole kuitenkaan yksin. Maailmaan on syntynyt paljon ihmisiä, joilla on tämä em. tehtävä sielunsuunnitelmaan naputettuna. Kaikki lähtee tietoisuudesta ja tiedostamisesta. Osa ihmisistä ymmärtää tätä ja osa ei.
Joka päivä täällä on kuitenkin yhä enemmän ja enemmän ihmisiä, jotka kantavat ja levittävät valoa ja tekevät hyvää. Mitä kirkkaampi tietoisuutemme on, sitä paremmin pystymme kuuntelemaan omaa sydäntämme, hiljentämään mielemme ja luomaan maailmaa, jollaisessa haluamme elää.
Jos tämä tilanne ja uni resonoi sinussa, mieti, mitä haluaisit tehdä rauhan eteen. Monet ihmiset ovat kertoneet olevansa mukana eri tavoin. Jotkut vievät valkoisia kukkia suurlähetystön eteen, jotkut rukoilevat, jotkut meditoivat rauhaa yksin ja ryhmissä.
Kiitos jokaisesta yksittäisestäkin rauhan ajatuksesta, sillä ne luovat rauhan aaltoa ja energiaa, jolla on kyky voittaa pelko ja luoda valoa maailmaan!
Franciscus Assisilaisen (1182-1226) rauhan rukous
Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa,
toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.
Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,
sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
Kiitos ♡ Rakkaudella, Marjaana
Lähde: Blogi julkaistu 19.2.2022 marjaanawv.com web-sivustolla ja Kuukausikirjeenä